Katselin tässä pitkästä aikaa elokuvan "Lost in translation" ja se oli yllättävän laimea, tiätsä ?!
Mä en niinq tuntenut mitään, junou ?
Leffa on kyllä edelleen hyvä ja omaleimainen ja ehkä jopa yksi kaikkien aikojen parhaista, ihan jo siksi, että tämä keskittyy vain olemaan oma itsensä eikä ole poliittinen tai saarnaa eritysesti mistään eikä tässä ole ainoatakaan neekeriä ! Ja hyvin pärjätään ilmankin! Siinäs näette, ettei niitä tarvi aina ja kaikkialle tunkea, ei ole mitään hätää vaikkei olisikaan Nuubialaista käsillä.
Myös kuvan saundträkki on poikkeuksellinen ja hyvä, ambientti-tunnelmointi "pläjäys". Mutta nyt kun katsoin tämän, meni kaikki ohi nopeammin kuin ennen (johtuu ehkä siitä kehumastani uudehkosta ja valtavasta kuvasta!) ja vähän sillätavalla ...en tiedä, tuntui muovisemmalta kuin ennen. En osaa juuri nyt selittää miksi, mutta näin vain oli. Voihan se olla, että itselläni oli vain poikkeuksellisen "muovinen olo" sillähetkellä, mutta hei, tiedä häntä !
Olen alusta asti, kun siis näin tämän ensikertaa silloin kun tämä oli uusi (kävin ihan teatterissa näkemässä tämän!! [elokuva -teatterissa!]) -ihmetellyt sitä miksi suurin osa kaikista virheistä on tässä leffassa niin selkeästi näkyvillä ikäänkuin ne olisi jätetty tahallaan näkyville. Parissa kohtauksessahan näkyy mm sieltä laseista / ikkunoista heijastuneena sitä kuvauskalustoa ja ryhmää, ja se vaikuttaa aika amatöörimäiseltä työnjäljeltä! tosin ; niinhän tämä vaikuttaa koko leffakin. Sitähän se kai onkin.
Vähän entistä platkumpi ja vaisumpi oli kokemukseni tästä nyt, pitkän ajan jälkeen. Mutta en valita, nyt kun kerrankin on tarjolla jotain mikä edes yritti olla aito ja alkuperäinen ja omaleimainen ja uniikki ja niin ei-valtavirtaa kuin vain pystyi olemaan. (Eikä siis sisällä edes kiintiöneekeriä !! siitä +10 pistettä)
Hyvä ja omituinenkin leffa ja kelpo soundtrack.
Mä en niinq tuntenut mitään, junou ?
 |
| "Piäritzä just ?!" "Ouuu jeah!" |
Leffa on kyllä edelleen hyvä ja omaleimainen ja ehkä jopa yksi kaikkien aikojen parhaista, ihan jo siksi, että tämä keskittyy vain olemaan oma itsensä eikä ole poliittinen tai saarnaa eritysesti mistään eikä tässä ole ainoatakaan neekeriä ! Ja hyvin pärjätään ilmankin! Siinäs näette, ettei niitä tarvi aina ja kaikkialle tunkea, ei ole mitään hätää vaikkei olisikaan Nuubialaista käsillä.
Myös kuvan saundträkki on poikkeuksellinen ja hyvä, ambientti-tunnelmointi "pläjäys". Mutta nyt kun katsoin tämän, meni kaikki ohi nopeammin kuin ennen (johtuu ehkä siitä kehumastani uudehkosta ja valtavasta kuvasta!) ja vähän sillätavalla ...en tiedä, tuntui muovisemmalta kuin ennen. En osaa juuri nyt selittää miksi, mutta näin vain oli. Voihan se olla, että itselläni oli vain poikkeuksellisen "muovinen olo" sillähetkellä, mutta hei, tiedä häntä !
Olen alusta asti, kun siis näin tämän ensikertaa silloin kun tämä oli uusi (kävin ihan teatterissa näkemässä tämän!! [elokuva -teatterissa!]) -ihmetellyt sitä miksi suurin osa kaikista virheistä on tässä leffassa niin selkeästi näkyvillä ikäänkuin ne olisi jätetty tahallaan näkyville. Parissa kohtauksessahan näkyy mm sieltä laseista / ikkunoista heijastuneena sitä kuvauskalustoa ja ryhmää, ja se vaikuttaa aika amatöörimäiseltä työnjäljeltä! tosin ; niinhän tämä vaikuttaa koko leffakin. Sitähän se kai onkin.
Vähän entistä platkumpi ja vaisumpi oli kokemukseni tästä nyt, pitkän ajan jälkeen. Mutta en valita, nyt kun kerrankin on tarjolla jotain mikä edes yritti olla aito ja alkuperäinen ja omaleimainen ja uniikki ja niin ei-valtavirtaa kuin vain pystyi olemaan. (Eikä siis sisällä edes kiintiöneekeriä !! siitä +10 pistettä)
Hyvä ja omituinenkin leffa ja kelpo soundtrack.
Kommentit
Lähetä kommentti